Kehotietoista tukea ihmissuhdetöihin

Ihmissuhde- ja auttamistöissä oma persoona ja keho ovat työvälineitä kohdattaessa vaativissa tilanteissa olevia ihmisiä. Oma työhyvinvointi kaipaakin erityistä huolenpitoa. Muutoin riskinä on ylikuormittuminen, myötätuntouupumus tai mahdollisesti sijaistraumatisoituminen. Ensioireena voi olla työn ilon katoaminen.

 

Kehotietoisuuteen perustuvat menetelmät tarjoavat välineitä niin omaan jaksamiseen kuin asiakkaan kohtaamiseen. Psykomotorisessa Pesso Boyden – terapiassa (PBSP) on useita sovellusmahdollisuuksia ihmissuhdetyön ammattilaisille. Menetelmä on Suomessa vielä uusi, mutta mm. useissa Euroopan maissa tätä innovatiivista menetelmää on sovellettu jo vuosikymmenten ajan.

 

Mitä kehotietoisuus on?

Kehotietoisuus tarkoittaa, että ihminen on virittynyt havainnoimaan oman kehon tuntemuksia. Keho kertoo tunteista ja tarpeista usein hienoviritteisillä tavoilla. Voi olla hämmästyttävää, miten oleellisessa roolissa keho on vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.

 

Ns. peilisolut auttavat meitä virittymään toisen ihmisen tilaan ja ymmärtämään hänen kokemustaan oman itsemme kautta. Esimerkiksi terapeutti tai työnohjaaja voi olla hetkellinen ”säiliö” asiakkaidensa tunteille. Jos virittymisiä toisten negatiivisiin tunnetiloihin on päivän aikana runsaasti, tarvitaan myös palautumisaikaa, jotta tunnetartunnat eivät jää kuormitukseksi auttajalle.

 

Kehotietoisuuteen kuuluu oleellisesti läsnäolo, sillä kehon viestejä voi havainnoida vain tässä hetkessä. Ihminen kykenee säilyttämään huomionsa tässä hetkessä tietoisesti vain, jos hän kokee riittävää turvaa. Muutoin ajatukset vievät huomion automaattisesti muualle. Kehossaan läsnä olevan ihmisen turvallinen tunnelma välittyy myös ympäristöön. Se auttaa stressaantuneen, peloissaan olevan tai kiihtyneen ihmisen hermostoa rauhoittumaan.

 

Kehotietoisen läsnäolon kautta kohtaamiseen voi rakentua syvempi henkinen laatu. Kyse ei enää ole vain älyllisestä ja empaattisesta virittymisestä, joka voi yksinään tuntua asiakkaasta keinotekoiselta, tyhjältä tai ärsyttävältäkin.

 

Oma kokemukseni asiakastyöstä on, että monet ehkä tiedostamattaankin kaipaavat läsnäolon tunnelmaa ja sen mahdollistamaa syvempää kohtaamista. Tällaisessa tunnelmassa on turvallista palautua ja tarkastella oman elämän haastavia tunteita ja kysymyksiä.

 

Mikä PBSP?

PBSP on kehitetty kokemusperäisesti, mutta sen toimivuutta voidaan ymmärtää modernin neurotieteen avulla. Varsinaisten terapia-istuntojen lisäksi menetelmä tarjoaa selkeän teoreettisen viitekehyksen, kehotietoisuutta ja itsensä johtamista tukevia harjoituksia. Lisäksi PBSP:n kuuluu ns. mikroseuranta, jonka avulla asiakkaan kehollista kokemusta voi seurata ja sanoittaa huolellisesti ja tarkasti. Nämä työkalut sopivat monenlaista ihmissuhdetyötä tekevän ammattilaisille oman hyvinvoinnin ja ammattitaidon tueksi. Seuraavassa on esimerkkejä muutamista mahdollisuuksista.

 

PBSP:n teoreettinen viitekehys

PBSP:ssa malli ihmisen perustarpeista auttaa ymmärtämään ja esittämään kysymyksiä, mitä ihmisen tämänhetkinen kehossa tuntuva kokemus voi merkitä minuuden näkökulmasta. Se auttaa havaitsemaan, miten menneisyyden ihmissuhdehaavat voivat näyttäytyä tämän hetken haasteina tunne-elämässä, ihmissuhteissa tai esimerkiksi olla vaikuttamassa riippuvuuskäyttäytymiseen.

 

PBSP:ssä kuvataan myös omavoimaisuutta eli omnipotenssia, joka voi tarkoittaa esimerkiksi liiallista vastuun kantamista. Sen avulla voidaan tarkastella ylisukupolvisten tai kollektiivisten kokemusten vaikutuksia. Ne voivat tulla esiin ihmisen asenteissa, uskomuksissa ja reaktioissa.

 

Mikään malli ei anna eikä odota tietynlaisia vastauksia. Malli voi kuitenkin antaa tukea työskentelylle, jotta informaatiota voidaan jäsentää paremmin.

 

PBSP:n teoreettinen viitekehys on käytännönläheinen ja yksinkertainen. Se voi auttaa tiedostamaan käsiteltävien ongelmien taustasyitä tai ihmisen spontaaneja reaktiota ja tunteita. Omakohtaisesti olen havainnut tämän työnohjattavieni kanssa, kun olemme tarkastelleet omaan työhön ja työyhteisöön liittyviä haasteita. Asiakas voi esimerkiksi oivaltaa omista reaktioistaan uudenlaisia näkökulmia ja kehittää tapoja pitää omasta työhyvinvoinnistaan tarkemmin huolta. Lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä PBSP teoria tukee ymmärrystä kehitykseen liittyvistä perustarpeista ja miten vastata niihin mahdollisimman hyvin.

 

Keholliset harjoitukset

Keholliset menetelmät – esimerkkinä jooga ja mindfulness – ovat lisänneet suosiotaan viime vuosina runsaasti. Kuitenkin monille kehotietoisuus on edelleen vierasta ja ehkä pelottavaakin. Kehon aistiminen voi avata tunteita, joiden kohtaamista ihminen voi vältellä. Ammattitaitoinen tuki ja turvallisuus onkin monille välttämätöntä.

 

PBSP:n keholliset harjoitukset sopivat kehotietoisuuden parissa vasta-alkajille. Myös ns. ”kehotietoisuuden konkarit” saavat niistä uusia oivalluksia ja näkökulmia. Tyypillisesti ohjaaja selittää harjoituksen kulun kokonaisuudessaan, jonka jälkeen harjoitus tehdään. Ohjattava saa aina päättää, haluaako hän osallistua harjoitukseen vai esimerkiksi ryhmätilanteessa seurata toisten tekemistä. Ketään ei houkutella, jos harjoituksen tekeminen ei tunnu oikealta.

 

Harjoitukset opettavat aistimaan kehon tuntemuksia neutraalin hyväksyvästi. Ne auttavat myös tiedostamaan omia automaattisia reaktiota esimerkiksi arjessamme kohtaamiimme toisten ihmisten eleisiin. Niiden avulla voi tutkia, mikä etäisyys toiseen ihmiseen tuntuu hyvältä ja miten ilmaista omia tarpeita. Itsestä huolenpitoa ja tarpeita tutkitaan myös kosketuksen avulla. Tärkeä osa työskentelyä on itsensä johtamisen vahvistaminen.

 

Koska nämä harjoitukset ovat verraten yksinkertaisia, on niitä myös helppo oppia ohjaamaan omille asiakkaille ja soveltaa erilaisissa tilanteissa. Oleellista kuitenkin on, että ohjaaja hallitsee itse kehollisen läsnäolon taidon ja osaa huomioida turvallisuuden. Muuten harjoituksista voi tulla suorituksia tai ne voivat jäädä kognitiiviselle tasolle.

 

Mikroseurannasta tarkkuutta kuulluksi ja nähdyksi tulemiseen

PBSP:ssa on kehitetty oma täsmällinen tapa sanoittaa asiakkaan kehollista kokemusta, affekteja ja tunteita. PBSP -koulutuksessa opetellaan seuraamaan asiakkaan kehon kieltä ja kasvojen ilmeitä hetki hetkeltä tarkasti. Tätä kuvastaa myös nimi “mikroseuranta”. Mitään osaa asiakkaan nyt-hetkessä tapahtuvasta kokemuksesta tai sanoituksesta ei sivuuteta esimerkiksi taustoittavana tarinana.

Asiakkaan kertomukseen liittyy affekteja ja tunteita, joita hän itse ei välttämättä tiedosta.
Kun terapeutti pukee kokemuksen sanoiksi, asiakas reagoi yleensä välittömästi. Hän kokee tulevansa ymmärretyksi tai kuulluksi. Jos terapeutin sanoitus ei kuitenkaan tunnu oikealta, asiakas usein korjaa merkityksen.

 

Mikroseurannan oppiminen edellyttää harjoittelua riippumatta aiemmasta ihmissuhdetyökokemuksesta. Sen hienovarainen hyödyntäminen tukee monissa tilanteissa toimivaa vuorovaikutusta ja vie keskustelun syvemmälle tasolle.

 

PBSP – terapeuttien terapiaa

PBSP:n terapiaistunnot eli rakennelmat sopivat useimmiten hyvin henkilöille, jotka ovat jo käsitelleet jonkin aikaa oman elämän kipukohtia. Terapiaistunnossa tavoitteena on uudenlaiset korjaavat kokemukset, jotka sijoitetaan menneisyyteen. Uudet korjaavat kokemukset voivat tuoda omaan kasvuprosessiin ikään kuin pisteen i:n päälle ja saattaa päätökseen omaa elämää edelleen varjostavia asioita.

 

PBSP-työskentelyä voidaan hyödyntää myös ihmissuhdetyön ammattilaisten omassa työnohjauksessa. Esimerkkinä käsiteltävästä asiasta voisi olla työssä esiin noussut haastava tilanne tai työperäinen stressi. PBSP-interventiossa voidaan tarkastella, mikä omassa historiassa tekee itsestä alttiin kuormittumaan ko. tilanteessa. Korjaava kokemus voi vahvistaa omaa työhyvinvointia ja taitoa auttaa omia asiakkaita paremmin.

PBSP:tä hyödyntävässä työnohjauksessa voidaan soveltaa niin kehollisia harjoitteita, teoreettista ymmärrystä kuin itse PBSP-rakennelmaa tai sen osia.

 

Ihmissuhdealalla nälkä oppia lisää, laajentaa ja syventää omaa ammattitaitoa on osa työn imua ja ylläpitää inspiraatiota. Ihmisyydessä on aina jotakin, mistä voisi ymmärtää tai osata auttaa toista enemmän. PBSP on yksi tuttua ja uutta yhdistävä väline tähän.

 

-Riitta Saarikko

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Please reload

Please Wait